(Roller derby-) vuosi 2012

Noniin, on aika vuosikatsauksen jonka tein myös vuosi sitten. Ei tästä nyt kovin jännää tule mutta tällä mennään.

IHMISSUHTEET:

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana? -En mutta kavereita kyllä.

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt? -Aloittanut roller derbyn, laulanut yksin omana itsenäni yleisölle, käynyt Tallinnassa ja nähnyt Madonnan :)

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana? -Jep, viisi vuotta olen tuon Mikon kanssa seurustellut.

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta? -Helmikuussa tapahtunut kosinta, onnistumiset derbyssä.

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana? -En onneksi.

MINÄ:

1. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana? -En varmaankaan, ainakaan huonoon suuntaan :) Roller derby on varmaan muuttanut minua jollain lailla. Tosi epämääräinen vastaus! Mutta siis, ehkä olen nykyään, ainakin tällä hetkellä rennompi kuin ennen ja avoimempi?

2. Oletko lihonut? - Enpä juurikaan.

3. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana? -En. 

4. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana? -Tänä vuonna en ole käynyt.

5. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana? -Olen. Minulla on ihana cupcake vasemmassa nilkassa.

RANDOM:

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus? -Roller derby-ihmiset ♥

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi? -En luvannut mitään. Ei niitä taida oikein kukaan pitää?

3. Synnyttikö kukaan läheisesi? -Öö, ei? Siis läheinen, monta tuttua kyllä pyöräytti mukulan. Jep.

4. Kuoliko kukaan läheisesi? -Ei kukaan läheinen.

5. Missä maissa kävit? -Virossa ja Ruotsissa.

6. Mitä haluaisit vuodelta 2013 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2012? -Edelleenkin lähteä Nykkiin, olla ihan sikahyvä derbyssä, nähdä enemmän kavereita ja käydä enemmän teatterissa, muissa kaupungeissa ja maissa.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012? - Isänpäivä (suoritin minimum skillsit) ja 5.2.

8. Vuoden suurin saavutuksesi? -Nyt on aika roller derby-painotteista tämä :D Mutta SM-peliin pelaajaksi pääseminen ja parempi kunto kuin koskaan.

9. …ja suurin epäonnistuminen? -Rahan säästäminen.

10. Kärsitkö vammoista? -Polvi vaivaa jos en liiku säännöllisesti. Mustelmia olen saanut lukuisia ja sitten vielä lisää mutta that`s debylife.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit? -Derbyvarusteet ja kaikki lahjat muille. 

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta? -Mikon :)

13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta? -Oma käyttäytymiseni on joskus outoa. But that`s me :) Ahdistusta kenenkään käytöksestä en muista kokeneeni.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi? -Roller derbyyn, ruokaan ja vaatteisiin varmaankin. Ja elämiseen yleisesti.

15. Mistä innostuit eniten? - No siitä derbystä absolutely. 

16. Vuoden 2012 ihmiset: Mikko, äiti, Anna, Katja, Elina, Pekko, pesistyypit ja kaikki Rock n Rollersit.

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi? -Varmaankin onnellisempi!

18. Lihavampi vai laihempi? - Vastaan saman kuin vuosi sitten: Who cares??

19. Rikkaampi vai köyhempi? -Luulen että köyhempi. Onneksi aika pian on tilipäivä.

20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän? - Olisin voinut säästää enemmän sitä rahhoo. Mutta meni jo.

21. …entä vähemmän? -Töitä. Koska sitä rahaa ei kuitenkaan jäänyt tarpeeksi säästöön niin kesän työnarkomania oli turhaa. Heh. Ja nyt olen tehnyt tästä rahan säästämisasiasta ison numeron näköjään.

22. Miten aiot viettää joulun? - Olin kotikotona rennoissa ja ruokaisissa meningeissä.

23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi? - Ei sellaista ole. Kaikki kokemukset rikastuttavat elämää jollain lailla.

24. Rakastuitko vuonna 2012? -En mutta rakastan koko ajan enemmän.

25. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli? -Hah, ei yhtään. En ole koskaan harrastanut niitä.

26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit? -Game of Thrones, Glee, Supernatural ja Putous :)

27. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan? -En vihaa, ehkä vähän inhoan.

28. Mikä oli paras lukemasi kirja? -Kultatukka, tähtönen ja Vieras. Tällä hetkellä lukemani historiallinen Minä, Marie Antoinette on myös todella hyvä!

29. …entä musiikillinen löytö? -Jessie Ware on ainakin mainittava vaikken olekaan kuunnellut hirveästi. 

30. Mitä halusit ja sait? -Odotin pitkään roller derby-kamoja joita ei vaan kuulunut. Kun ne sitten vihdoin monen mutkan kautta postista hain, ilo oli suuri ja taisi siinä ehkä pieni kyynelkin silmäkulmasta tupsahtaa. Jep, olen välillä vähän herkkis.

31. Mitä halusit, muttet saanut? -Batman-tennarit..

32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi? - Julie & Julia ainakin. Real Steel, uusin Batman, Captain America.

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi? -Taisin olla töissä jonka jälkeen kävin postissa ja sain kätösiini derbykamat sekä ystäväni Terhin lähettämän synttärilahjan. Illalla menin äitin ja iskän luo ja söimme jäätelöä, kinuskikastiketta ja suolapähkinöitä. Namia oli :D

34. Ketä kaipasit? - Mikkoa ja muissa kaupungeissa asuvia ystäviä.

35. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi? -Roller derby, perhe ja ystävät.

MUUTA:

1. Oletko joutunut tappeluun? -En.

2. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana? - Juujuu.

3. Oletko juonut ”perseitä”? - No joo! Hyi, never again. Mutta, vähän lipsahti. Seuraava päivä oli karmea.

4. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin? -Ehkä se niiden perseiden vetäminen :P

Viimeisen kuvan myötä toivotan hurjan hyvää uutta vuotta! Olkoon se vähintään yhtä mielenkiintoinen ja mahtava kuin vuosi 2012 ja ilman punaisia silmiä! ;)

Takaisin ruotuun

Tämä viikko neljällä kuvalla.

Jouluviikko on ollut todella rentouttava ja mukava. Sain kivoja lahjoja, söin suklaata, katselin leffoja ja sarjoja ja sitten söin vielä vähän lisää suklaata. Tällaisen oleilun tarpeessa olinkin. Takaikkuna on muuten yksi lempparileffoistani enkä ollut nähnyt sitä aikoihin. Love actually-ikuisuuslemppariani (jonka jaksan aina mainita, krhm...) en ole vielä tänä vuonna katsonut, pitäisiköhän joku päivä ihan ottaa asiakseen... 

Onneksi tuli vähän ulkoiltuakin.

Tänään palasin sitten ruotuun. Meillä oli level 1:n suorittaneiden scrimmage ja minäkin pelasin koska rosteri oli niin vajavainen. Roller derby on ehkä paras laji ikinä, sanokaa minun sanoneen. Koin hetkittäisiä turhautumisen hetkiä, mutta ei sitä opi jos ei pelaa ja itse onnistuin kerrankin jammerina vaikka kunto meinasi loppua kesken. Jälleen kerran olisi pitänyt syödä kunnon ateria ennen peliä. Luotin liikaa aamiaiseen. Onneksi kuitenkin jaksoin aika hyvin ja häviöstä huolimatta oli mahtava fiilis.

Nyt lähden hiipimään sänkyä kohti hyvän kirjan kanssa, huomenna odottaa ensimmäinen työpäivä yli viikon vapaiden jälkeen. Voi olla vähän nihkeää meininkiä...

Laters! ♥

En keksi tähän otsikkoa

No onpas taas hiljaista täällä min blogissain. Ja aina sitä jaksaa päivitellä. Minusta tulee ihan varmana sellanen päivittelijämummo joka toistelee asioita ärsyyntymiseen asti. Haha.

Noniin, oltiin eilen lerssiköiden (Kouvola Rock n Rollers, you get it?) kanssa scrimmaamassa Tampereen Horatsuja vastaan ja ai että oli kivaa. Ajoin eilen aamulla Tampereelle rakkaan ystäväni luo ja illalla oli sitten löydettävä Hakkarin liikuntakeskus, jossa kyseinen scrimmage oli. Lähdin hyvissä ajoin liikkeelle mutta niin vaan kävi, että paikkaa ei meinannut löytyä millään (en harrasta navigaattoreita juurikaan) ja hiki meinasi jo pukata otsalle. Muutaman huokailun ja eestaasajon ja Sallan täsmäohjeiden jälkeen pääsin kuitenkin perille enkä ollut edes myöhässä. Ja olin kyllä ollut oikealla suunnalla koko ajan.
Ennen peliä oli kuitenkin ihan hirveä jännitys, hyvä että pystyin syömään. Ihan järkyttävää. Silloin kun mennään kimppakyydeillä pelipaikoille, on paljon helpompaa kun jännityksen voi purkaa hölöttämällä muiden kanssa, mutta nyt olin ajatusteni kanssa yksin ja sehän tuntui. Olisin voinut sulkeutua pimeään kopperoon ja olla siellä tähän päivään asti, mutta en onneksi tehnyt niin :D Kun pääsin omieni joukkoon ja rullille niin johan helpotti. Tänään oli kuitenkin jotenkin ihan jäätävää ja nihkeilyä treeneissä, ehkä olin antanut kaikkeni lauantaina? No, shit happens.

Kuvat otti Sallasalamander ja kuten näkyy, meitä oli aika vähän pelaamassa. Olin ihan fiiliksissä noista meidän uusista pelipaidoista, näytettiin ihan oikealta joukkueelta kyllä. Alemmassa kuvassa perinteinen lerssikasa. Ai että tykkään noista tyypeistä.
Jottei menisi hempeilyksi, niin tässä arveluttavaa kuvamateriaalia Liikunnanvihaajan inspiroimana.

Joo, on ehkä vähän epäilyttävää esitellä pyllyä netissä mutta sanonpahan vaan että au. Oli paljon mustempi jossain vaiheessa, pari viikkoa sitten sain tuon :)

Minimuumi ma oon

Niin tosiaan, en ole vouhkannut täällä blogissa että pääsin minimum skillsit läpi! Ja se tapahtui jo isänpäivänä (kirjotetaanko ko. päivä muuten isolla vai pienellä...?). Niille jotka nyt ihmettelevät että WTF, niin roller derbyssä on oltava suoritettuna vähimmäisvaatimukset eli minimun skillsit eli minimuumit (kuten meidän liiga niitä hehheh nimittää :D) jotta pääsee pelaamaan esim. scrimmageihin eli harkkapeleihin. Minulta on minimuumeja testattu ennenkin mutta jäi parista jutusta kiinni ja nyt vihdoin pääsin muutaman muun kanssa suorittamaan niitä uudelleen. Täytyy kyllä sanoa että oli pikkuisen eri meininki nyt kuin silloin aiemmin, koska tiesin osaavani ja olo oli itsevarma. Parhaiten derbyssä oppii pelaamalla ja nyt se tositreenaus oikeastaan vasta alkaa. Olen aika hidas oppimaan mutta tahtoa löytyy ja on hitsin hienoa huomata, että osaa jonkun jutun ja kehitystä syntyy joskus jopa aika nopeasti. Kaikessa on kuitenkin treenattavaa paaaaaljon, eikä kukaan kai koskaan ole valmis.

Kuten olen aiemmin ehkä maininnutkin niin roller derbyn myötä olen alkanut liikkua paljon enemmän kuin ennen, koska haluan olla hyvä pelaaja. Spinning ja body pump ovat olleet ne  isoimmat innostuksen aiheet viime aikoina ja vuodenvaihteen jälkeen alan käydä kuntosalicirquitissa. Derbytreeneistä jään pois vain silloin kun olen kipeä tai töissä. Kipeänä olen onneksi todella harvoin (fingers crossed). Muutama viikko sitten kävin muuten rasvaprosentin mittauksessa. Se on (rumpujen pärinää) 28. On vähän liikaa mutta suunta on alaspäin ja oikein hyvä prosentti olisi 24. Ei ole pitkä matka siihen. Eipä sillä että mitään rasvoja stressaisin :) 

Rasvasta tuli kappas vaan mieleen ruoka. Joudun nykyään syömään aika paljon jotta treenatessa ei tule paha olo. Nurisin aiemmin osaamattomuuttani syömisen suhteen mutta nyt olen oivaltanut, että annoskokoani on suurennettava ja välipaloja syötävä. Ennen söin liian vähän ja nälkä tuli uudelleen aika nopeasti ja silloinhan sitä tarttuu herkästi vaikka siihen työpaikan kahvihuoneessa lojuvaan kakkupalaan tai muuhun shittiin. Välipaloiksi olen nyt syönyt proteiinipatukoita tai rahkaa ja herkuttelu on vähentynyt huomattavasti. Ko. syöminen on ollut kyllä mielessä, mutta käytännössä juttu on ollut ihan eri. Nyt vaan jotenkin riitti enkä edes pysty enää syömään esim. ranskalaisia pottuja. Kroppa alkaa hylkiä kaikkea uppopaistettua ja alkaa kuvottaa. Se on tavallaan myös harmi koska olisi kiva edes joskus syödä mozzarellatikkuja ja kanahampurilaisia. Välillä pitää tietty koittaa kun oikein tekee mieli :) Mutta ehkäpä vasta sitten kun se rasvaprosentti on sen 24.

Tänään aamupalani näytti tältä.

Kaksi kananmunavoileipää, iso kuppi vihreää sitruunateetä lempparimukista, klementiini ja smoothie, joka sisälsi banaania, mustikoita, macajauhetta, kaurahiutaleita, maitoa ja makeutusjauhetta. Kun makeutusjauhe on lopussa, aion siirtyä hunajaan koska makeutusjauhe nyt vaan on niin... keinotekoista. Mutta onpa tullut ostettua ja käytän sen loppuun ja that`s it. Mutta takaisin aamiaiseen. Kuvittelin että meidän jääkaapissa oli kaksi sitruunajogurttia, mutta kun avasin jääkaapin oven, tajusin että olin nähnyt unta niistä jogurteista. Ihmettelen toisinaan itsekin sielunelämääni. Taidan ostaa niitä jogurtteja, niin ei tarvitse pettyä huomenaamulla. Haha. 

Tämän liikunta- ja ruokapläjäyksen siivittämänä lähdenkin nyt töihin. Huokaus. Hauskaa ja talvista tiistaita, tyypit!

Pippaloita

Viime aikoina olen pukeutunut vähän erikoisesti.

Esimerkiksi tähän ihastuttavaan vaatekappaleeseen.

Siinä se eukko edustaa ja päällä on eräältä Lahden kirppikseltä bongattu kahden euron makrameetyylinen neule/pusero/yläosaasia. Ihana, sanoisin. Meillä oli liigan pikkujoulut pari viikkoa takaperin ja teemana Ugly sweater party eli ruma villapaita-bileet. Hauskaa oli niin että paitani helmikoristeet vaan kilisivät. En voittanut rumin villapaita-titteliä mutta ei haitannut koska voittajakolmikko oli niin upean ruma! Ja nyt puhun paidoista, en ihmisistä :) Voittajakolmikon voi kurkata täältä.

No, näitä kemuja kun joulun alla riittää niin olihan semmoiset meilläkin. Halloween kun tuli ja meni niin sukkelasti, niin päätettiin Mikon kanssa järjestää naamiaiset ja pikkujoulut yhdistävä iloluontoinen juhla joka myös Horrorpikkujouluina tunnetaan. Olin jo pitkään halunnut kokeilla Black Swan-lookia ja nyt järjestyi tilaisuus siihen. Kyseinen leffa on ihan huippuhyvä ja hyytävä ja Natalie Portman aivan järisyttävän hyvä roolissaan. Oscarinsa ansaitsi kyllä! 

Eli olen pukeutunut myös näin.

Alemmassa kuvassa ystäväni Mari, joka oli pukeutunut Rain-tytöksi vai olikohan se nukke... No, karmiva oli, varsinkin kun odotteli oven avausta ulkona pimeässä zombin ja sen Kauna-tyypin kanssa :D

Kattokaa, mulla näkyy haba! :D Tai ainaki joku lihas. Saaralle kiitos kuvista, vaikkei se taida tätä blogia lukea.

Asuuni olisi kuulunut oikeasti kruunu mutta askartelin mieluummin tuollaisen höyhenpannan. Piilarit ostin Pilailupuodista (oli muuten tuskaa laittaa ne päähän, puhumattakaan niiden pois ottamisesta yöllä, hrrr...silmät kiittää) ja pitsitopin Vilasta. Kävin etsiskelemässä oikeaoppista olkaimetonta toppia, mutta tulin järkiini koska tällä rintavarustuksella olkaimettomat paidat ja muut eivät vain näytä kivalta. Believe me, I know. Korsetti on sitten asia erikseen, mutta en nyt viitsinyt sellaiseen panostaa yhden illan takia. Minusta ei taida olla kokovartalokuvaa, mutta alaosana oli paljon tylliä ja jalassa mustat ballerinat. Täydellinen Black Swan-huulipuna löytyi viime tipassa lauantaina H&M:stä.

Jotta tässä postauksessa olisi muidenkin kuin minun naamailukuvia, niin tässä tulisi.

Ärsyttävää, kun jostain syystä en saa kuvatekstejä näkymään. Kirjoitan ne sitten tähän. Eli ylimmässä kuvassa Anna-ruumiin nerokas asu (Anna on myös meidän fresari♥). Tokassa otoksessa zombi-Sami ja Sally-Katja-siskoni. Alimmassa zombi-Saara, joka nauroi illan aikana niin paljon että veRet vaan valui silmistä :D Ainiin, ihmissusikevennys:

Lopuksi on vielä kehuttava itseään. Näin jossain joskus ihan pikaisesti Jack-muffareita ja ajattelin leipoa sellaisia itsekin. Niistä tuli ihan hitsin hienoja, vaikkei nyt ihan look-a-like olekaan. Tarjolla oli myös sangriaa (eli verta) ja koristeluista tuli ihan vahingossa hyvin lepakkopainotteista.

Oli ihan mahtava ilta ja onneksi oli, niin ei harmittanut jättää sunnuntaista scrimmagea väliin. Teemabileet rules best!

Banoffee pie eli maailman maukkain piiras

Nyt oliskin paljon asiaa mutta aloitan yhdellä. Ja se on maailman paras piiras. Ja ohje tulee tässä. Sen löysin jostakin lehdestä kuukausi takaperin.

Banoffee pie eli banaani-toffeepiiras

Pohja    250 g digestivekeksejä
            100 g voita

Täyte    1 tlk kondensoitua maitoa eli sokeroitua maitotiivistettä
            2 banaania
            2 dl kermaa
            
Päälle    2 rkl tummaa suklaarouhetta

Irrota maitotölkistä etiketti. Laita avaamaton tölkki kattilaan kiehuvaan veteen niin, että koko tölkki on veden peitossa. Keitä miedolla lämmöllä 3 tuntia. Lisää vettä kiehumisen aikana. Ota tölkki pois vedestä ja anna jäähtyä hetki.

Sulata voi. Hienonna keksit tehosekoittimessa tai muovipussissa kaulimen avulla ja lisää keksimurut sulaan voihin. Painele seos piirakkavuokaan jonka halkaisija on noin 22 cm. Laita hetkeksi kylmään kovettumaan. Avaa jäähtynyt maitotölkki ja sekoita kulhossa tasaiseksi. Kaavi toffee piirakkapohjan päälle. Viipaloi toinen banaani toffeen päälle. Vaahdota kerma ja lusikoi banaanien päälle. Koristele lopuksi banaaniviipaleilla ja rouhi suklaata päälle. 

On kuulkaa niin hyvää että meinaa viedä kielen mennessään. Ja jos ihmettelet minkä näköinen on kondensoitu maito niin se näyttää jotakuinkin tältä ja sitä saa ihan normikaupasta.

Kuva täältä.

Työläin vaihe on juuri tuo kolmen tunnin keittäminen mutta lopputulos palkitsee ja piiraan muut osiot valmistuvat nopsasti. Vaivannäkö todella kannattaa. Namnam!

HUOMIO!

Kymärihuumorihan on yksi parhaita asioita maailmassa joten suosittelen varaamaan oman paikkasi klubille ajoissa! Ensimmäinen show on nyt jo tulevana lauantaina, kuten ehkä nokkelimmat kuvasta huomasivat. Improvisaatioteatteri on riemastuttavan hauskaa joten jos haluat piristystä pimeään marraskuuhusi, tule tänne! Minäkin olen (kaikkien suureksi yllätykseksi, juu-u) siellä! Ja hei, sieltä saa kaljaa! :D Hilarious!

Liikuntalöpinää

Hei kattokaa tätä!

Viime viikko oli suureksi ilokseni tavoitteiden mukainen. Jos joku ei tiedä, niin HeiaHeia (jonka profiilista tuo kuvani on kaapattu) on palvelu johon voi tehdä oman profiilin ja kirjata liikuntakertansa. Facebookin tapaan HeiaHeiassa voi pyytää muita kavereiksi ja esimerkiksi kannustaa muiden liikkumisia. Minulla tavoitteena on viisi treenikertaa viikossa ja se on hieman haastavaa toisinaan. Nyt on jo torstai ja minulla on vasta yksi kerta, aargh. Mutta ei tästäkään pidä mitään stressiä ottaa. Minähän en siis laske treenikerroiksi siivousta tai muitakaan kotitöitä, treeni on treeniä ja that`s it. HeiaHeiassa on mahdollista kirjata treenikerroiksi mm. mainitsemani siivous sekä shoppailu ja klubbailu. Hmph.

Nyt kun olen entistä innostuneempi liikkumisesta ja kunnon treenistä, on ollut myös pakko kiinnittää huomiota RUOKAAN. Toissa viikolla jouduin lähtemään derbytreeneistä kesken pois pahoinvoinnin takia ja tulin siihen lopputulokseen että karmea olo johtui liian vähästä ruuasta. Hitto että ärsytti! Ettei 27-vuotias mimmi osaa syödä kunnolla! Prkl. No minähän skarppasin ja nyt syön treenipäivinä tavallista hiilihydraattipitoisempaa ruokaa ja ehkä enemmänkin kuin muina päivinä. Suosittelen todella kiinnittämään huomiota tähän. (Kaikki muut varmaan ovat osanneet tehdä niin aina, mutta olen sitten vaan niin myöhäisherännäinen kaiken suhteen :D)

Viime tiistain treenien jälkeen olo oli heikko (onneksi) vasta treenin jälkeen. Oksetti ja jalat ja kädet tärisivät, mutta Siwa pelasti ja kävin ostamassa palautusmuonaa ennen kotiin menoa. Täytynee pitää välipala mukana treenikassissa jatkossa. Olen muuten huomannut että maito on minulle paras palautuseväs :) Kunnon treenien jälkeen tekee aina mieli maitoa. Varsinkin viime torstain derbytreenien jälkeen, kun olin ihan lopussa (taas, hih). Mutta ah niin onnellinen! Minähän pääsen aika kovaa! 28 kierrosta (no okei, noin 30 cm taisi jäädä vajaaksi) viidessä minuutissa. Jeejee! Ja viime tiistain treeneissä tuli kerrankin sellainen olo että osaan edes jotain. Opin hitaasti mutta varmasti. Olen vähän kateellinen niille jotka osaavat ja oppivat heti ja pääsevät minimumit läpi tuosta vaan. On kuitenkin muistettava että ihmiset oppivat eri tahtiin ja eri lailla ja minä olen vähän hitaampi. Minulla on kuitenkin suuri halu ja into oppia ja kehittyä. Hitto kun vaan pääsisi joka treeneihin, työ haittaa harrastamista :D

Mutta nyt, mikäli ehdin, vedän trikoot jalkaan ja vedän roller derby workoutin. Hauskaa viikonloppua! (En minä kuitenkaan ehdi bloggailla ennen ensi viikkoa. Huokaus.)

PS. Menovinkki! Huomenna näkee päivänvalon Kuusankosken Teatterin syksyn esitys! Klo 19! Minä aion ainakin mennä!

New York, Graffiti and some animals

Noniin, sainpa vihdoin aikaiseksi päivittää blogia! Viime aikoina olen taas innostunut kynsiasioista. Ostin New York-nimisen Mavalan lakan nimen perusteella (ja sävy oli tietenkin huippu). Juuri sopiva syksyyn! Graffitilakathan ovat olleet vanha juttu jo kauan, mutta koska minä olen hitaasti lämpiävä uusien tyyli- trendiasioiden suhteen, en ole vielä kokeillut. Mustan Isadoran graffitilakan alle laitoin Essien maailman parhaan sävyn Mint Candy Applen. Sen olisi pitänyt antaa kuivua kauemmin koska musta lakka veti sitä hieman kurttuun kuivuessaan. En ihan täysillä keskittynyt lakkaamiseen koska katsoin samalla Twilight kolmosta (mikäsenniminytonkaan), kröhöm... (Ihan kuulkaa vuokrasin meidän digiboksin vuokraamosta, välihuomautuksena tähän.) Graffitilakkauksessa on se hyvä puoli, että vaikka lakkaus hieman kuluisikin, sitä ei hevillä huomaa eikä heti tarvitse olla poistamassa lakkausta. Töissä kynteni saivat paljon huomiota, eihän täällä Valkialassa ole moisia ennen nähty! Heh...

Sitten lintuja. Kyllästyin (hienoon mutta epäkäytännölliseen) Paulo Coelhon kalenteriini ja bongasin sitten pingviinit kirjakaupasta tilalle. Pingukalenteri on juuri sopivan kokoinen (ei A4 mut ei liian pienikään) ja PINKKI! Yllätin ihan itsenikin kun tykästyin johonkin noin PINKKIIN. PINKKIHÄN on kirjoitettava ISOLLA. Jep.

Ihastuttavan pöllökolmikon ostin Kouvolan Kaunisnurmen Wanhan ajan käsityöläismarkkinoilta. Eikö tulekin vähän ne Maikkarin pöllöt mieleen tästä? Hollolalainen lasitaiteilija Sini Louko oli taiteillut paljon erilaisia pöllöteoksia ja jokainen oli uniikki. En ole vieläkään löytänyt pöllöille paikkaa mutta eivätköhän ne johonkin ikkunaan pian päädy. Ei oikein pääse oikeuksiinsa tuossa pöydällä tämä.

Kettu Repolaiseni ei ole tainnut näkyä täällä blogissa vielä, siksipä siis nyt on sen aika. Ostin kettukorun joskus viime vuonna Seppälästä ja se on killunut kaulassani monen monta kertaa. Kukkasormuksen ostin Kooky Gemsiltä hetken mielijohteesta. Yleensä en  niin välitä kukka-aiheesta vaatteissa tai asusteissa mutta kai sormus vaan jotenkin vetosi minuun :) Hyvät perustelut, kyllä kyllä.

Kuvailin eilen itseäni kadunkulmassa kyytiä odotellessani. Ihanaa kun sain punaisen Pikku Myy-takkini käyttöön taas. Kylmä oli! Siniset ihanuuskengät ovat uusimmat kenkälöytöni, kuvaan ne joskus lähemmin vielä. Ja sitten! Löysin rannekellon! It`s a miracle! En ole vuosiin käyttänyt kelloa koska en ole löytänyt sopivaa. En ole oikein edes tiennyt minkälaisen kellon haluaisin. Kun näin tämän, olin ihan myyty. Siinä se sitten oli, tällaisen halusin :D Tähtiä ja palloja, kiitos kyllä.

Loppuun vielä kaikista ihanin juttu.

Alma on pikkusiskoni noin vuoden vanha lemmikki ja se on ehkä persoonallisin koira joka on koskaan tullut vastaan. Koko meidän perheen sydämet on viety tämän koiran myötä. Alma oli kuvausvaiheessa juossut itsensä läkähdyksiin, joten kerrankin sain kuvan missä mikään ei heilu :)

Mutta nyt meikäläinen lähtee valmistautumaan bodypumppiin. Saa nähdä miten se menee kun on lihakset jo valmiiksi kipeät. Oltiin eilen keilaamassa, se on yllättävän rankkaa... Hauskaa sunnuntai-iltaa!

Ronja Ryövärintyttären metsä

Olin juuri viikon Ruotsissa ja todella tarvitsin sitä. Täydellinen irtiotto kaikesta, hyvää ruokaa, sienestystä ja leffoja. En ajatellut hetkeäkään töitä tai oikeastaan mitään mikä liittyy elämääni Suomessa. Oli kuitenkin kiva palata kotiin. Kaikki tuntuu silti hieman, sanoisinko irralliselta ja vieraalta. Kai se on ihan normaalia minkä tahansa matkan jälkeen? 

Minun oli tarkoitus bloggailla reissusta mutta en viitsinyt enkä halunnut. Mutta nyt palataan jälleen ruotuun ja niinpä iskenkin tähän kohtaan kuvia metsästä. Exciting, yes indeed :) Kun aina välillä vituttaa niin menkäähän metsään. Minua ei onneksi vituttanut tällä kertaa. Päämääränä olivat sienet ja niitähän löytyi.

Otin kuvia aika uudella pokkarillani, en ottanut järkkäriä mukaan ollenkaan. Välillä sitä vaan ei viitsi raahata mukana. Kuvaa lopullisesta suppilovahverosaaliista en muistanut napata mutta paljon niitä tuli, putsattiin niitä koko ilta ärsytykseen asti. Heh.

Huomenna alkaa jälleen ns. normaalielämä. Luvassa on derbyä (olen kai nso, en ole ihan kartalla...) ja lenkkeilyä. Liikkumattomuuteni saa vihdoin loppua ja kait sitä voisi ruveta sosiaaliseksi taas. Ehkä. We`ll see.