Ronja Ryövärintyttären metsä

Olin juuri viikon Ruotsissa ja todella tarvitsin sitä. Täydellinen irtiotto kaikesta, hyvää ruokaa, sienestystä ja leffoja. En ajatellut hetkeäkään töitä tai oikeastaan mitään mikä liittyy elämääni Suomessa. Oli kuitenkin kiva palata kotiin. Kaikki tuntuu silti hieman, sanoisinko irralliselta ja vieraalta. Kai se on ihan normaalia minkä tahansa matkan jälkeen? 

Minun oli tarkoitus bloggailla reissusta mutta en viitsinyt enkä halunnut. Mutta nyt palataan jälleen ruotuun ja niinpä iskenkin tähän kohtaan kuvia metsästä. Exciting, yes indeed :) Kun aina välillä vituttaa niin menkäähän metsään. Minua ei onneksi vituttanut tällä kertaa. Päämääränä olivat sienet ja niitähän löytyi.

Otin kuvia aika uudella pokkarillani, en ottanut järkkäriä mukaan ollenkaan. Välillä sitä vaan ei viitsi raahata mukana. Kuvaa lopullisesta suppilovahverosaaliista en muistanut napata mutta paljon niitä tuli, putsattiin niitä koko ilta ärsytykseen asti. Heh.

Huomenna alkaa jälleen ns. normaalielämä. Luvassa on derbyä (olen kai nso, en ole ihan kartalla...) ja lenkkeilyä. Liikkumattomuuteni saa vihdoin loppua ja kait sitä voisi ruveta sosiaaliseksi taas. Ehkä. We`ll see.